tiistai 22. joulukuuta 2009

Suomeen!

Tänään lähden joulunviettoon. Laukut on pakattu ja lähtöselvitys tehty netissä. Enää pitää päästä lentokentälle.

Toivottavasti liikenne sujuu tänään paremmin kuin eilen. Eilen nimittäin pyrytti räntää ja lunta oikein olan takaa ja liikenne meni täysin sekaisin. Pelkäsin jo, että jään Lontooseen jumiin töiden jälkeen, mutta olin onnekas ja pääsin kotiin toimivilla ja ajoissa olevilla junilla.

Autoilijoilla meni huonommin. Talvi- tai edes kitkarenkaitahan täällä ei käytetä, ja tuolla raukat luistelivat kesärenkailla sohjossa. Tai sitten eivät luistelleet, vaan seisoivat tunteja jonoissa. On täysin uskomatonta, että talvirenkaita ei käytetä maassa, jossa lunta, jäätä ja sohjoa kuitenkin on ihan joka vuosi.

lauantai 19. joulukuuta 2009

Talvi

Kun toissa-aamuna vetäisin makuuhuoneen verhot sivuun, niin voi riemua! Maassa oli viiden sentin lumikerros! Eikä se ole vieläkään sulanut pois! Eli täällä on nyt oikea talvi; lunta, pakkasta ja auringonpaistetta. Ihanaa! Sisällä on kylmempi kuin aikaisemmin, mutta sekään ei oikeastaan haittaa, kerrospukeutuminen auttaa.

Torstaina selvisi myös, että British Airwaysin lentoemäntien ja stuerttien jouluksi kaavailema lakko peruuntui. Pääsen siis toivottavasti tiistaina Suomeen ilman ongelmia (koputan puuta). Iso matkalaukku on jo pakattu ja myös punnittu tällä kertaa. Ei enää ylipainomaksuja mulle, kiitos!

 Joulu on jo kohta. Ihan kohta. En malta oottaa!

sunnuntai 13. joulukuuta 2009

Ostosparatiisi

Taas yksi suositus lisää Englantiin tuleville. Etsikää lähin TKMaxx, ja menkää säästämään rahaa. Ihan Lontoon keskustasta liikkeitä ei löydy, mutta lähimmät liikkeet ovat High Street Kensingtonilla ja Claphamissa.

TKMaxx on kauppaketju, joka ostaa jämiä muilta kaupoilta ja suunnittelijoilta. Sieltä löytyy kaikkea; kenkiä, laukkuja, vaatteita, sisustustavaraa, mattoja, tyynyjä, urheiluvälineitä... Jotain tuotetta saattaa olla useita, jotain vain yksi, mutta kaikki ovat HUOMATTAVASTI normaalihintaa edullisempia. Tavarat on lajiteltu tuotteen ja koon mukaan.

TKMaxxissa täytyy olla valmis penkomaan, mutta se ehdottomasti kannattaa. Tänään löysin kolmenkympin nahkavyön ja 85 punnan nahkalaukun yhteensä neljälläkympillä. Ja kokeilin Pradan mekkoa, joka olisi maksanut £30! Se oli ikävä kyllä liian pieni.

Tähän aikaan vuodesta sieltä saisi hillittömän halvalla lasketteluvaatteita. Harmi vaan, täytyy miettiä matkalaukkujen kokoa ja painoa takaisin Suomeen tullessa, eikä ihan kaikkea voi ostaa. Täytyy tehdä sitten Suomesta käsin ostosmatkoja halpakauppaan.

maanantai 7. joulukuuta 2009

Elämä on se, mitä tapahtuu sillä välin, kun teet muita suunnitelmia

Huhhuh! Kaksitoistatuntisten työpäivien jälkeen en ole jaksanut istua koneen ääreen kirjoittamaan kuulumisia, pahoitteluni. Kerrottavaa kuitenkin on, viime viikolla meidän perheessä tulevaisuudensuunnitelmat menivät totaalisesti uusiksi...

Maanantai: Menin ensimmäistä päivää töihin, ja vihjailu keväällä alkavasta koulutuksesta jatkui. Töissä oli kivaa, ja työkaverit todella mukavia. Opittavaa oli paljon ja oli hassua tehdä töitä vieraalla kielellä. Kun illalla tulin kotiin, Ville kertoi, että oli saanut puhelun firmasta, johon oli keväällä hakenut töihin. Syksyllä elämäämme hahmotellessamme olimme päättäneet unohtaa kyseisen firman, koska sieltä ei ollut mitään kuulunut. No NYT sitten kuului, juuri, kun olin ehtinyt muuttaa tänne.

Tiistai: Menin töihin ja kysyin suoraan Mrs. Thomasilta, että olenko ymmärtänyt oikein, että Sales Managerin paikka on minun. Sain vastauksen, että eiei, haastattelut ovat vielä käynnissä ja toinenkin kierros täytyy tehdä. Ville puolestaan soitteli päivällä Suomeen ja kyseli lisää paikasta.

Keskiviikko: Vapaapäivä. Kotona hillitön pähkäily päällä tulevaisuuden suhteen. Jäädäkö vai lähteä takaisin, kas siinä pulma. Emme olleet vielä ehtineet allekirjoittaa Lontoon vuokrasopimusta, mulle ei ollut tiedossa vakkaritöitä täällä, tammikuun loppuun mennessä voin palata Suomeen ja päästä vielä Kelan piiriin suoraan. Vaaka alkoi kovasti kallistua lähdön puolelle.

Torstai: Mrs. Thomas tuli kesken päivän ilmoittamaan, että "Jutellaan ensi viikolla lisää, mutta olen tehnyt päätöksen. Paikka on sinun." Öööh! Ville hyväksyi tarjouksen ja otti työn vastaan.

Perjantai: Kerroin päätöksestämme nykyiselle managerille, Mrs. Thomasin tyttärelle. Päätin, että kerron ennemmin kasvotusten kuin puhelimessa.

Lauantai: Vapaapäivä. Käytiin Lontoossa Natural History Museumissa katsomassa Wildlife Photographer of the Year. Loistava näyttely! Pari vuotta sitten kävimme samassa näyttelyssä ja silloin mukaan tarttui leijonanpyllytaulu. Nyt se saa kaverikseen naalitaulun. Näyttely on museossa huhtikuuhun asti ja suosittelen sitä lämpimästi kaikille Lontooseen matkustaville. Muistakaa varata liput etukäteen netistä! Vaikka et ehtisi valokuvanäyttelyn aikaan tänne, niin NHM on silti ehdottomasti visiitin arvoinen! Sisäänpääsy pysyviin näyttelyihin on maksuton, ja nähtävää riittää dinosaurusten luurangoista jalokiviin.

Nautimme päivällisen yhdessä suosikkiravintoloistani. Food for Thought -niminen kasvisravintola löytyy Covent Gardenista. Sen menu vaihtuu päivittäin ja iso kulhollinen pääruokaa salaatilla, sekä mahtava jälkkäri maksaa kympin verran. Ravintola on aika ahdas ja pöydän voi joutua jakamaan tuntemattomien kanssa, mutta ruoka on NIIN hyvää, että se ei haittaa.

Sunnuntai: Kerroin myös Mrs. Thomasille itselleen, että olen palaamassa Suomeen. Hän toivotti minulle lämpimästi kaikkea hyvää, vaikka ensin tuntuikin olevan vähän pahoillaan.

Nyt on vuorossa siis asunnon metsästys Suomesta. Mulla on lennot varattuna keskiviikolle 27.1. ja Ville tullee saman viikon lopussa ja aloittanee työt helmikuun alussa. Mulla on tarkoitus sitten hakea starttirahaa ja perustaa yritys.

tiistai 1. joulukuuta 2009

Korjaus edelliseen

Ne vihjailut siitä managerinhommasta osoittautuivat vääriksi tänään. Kysyin Mrs. Thomasilta, että olenko ymmärtänyt oikein, että hän on valintansa tehnyt. Olen ymmärtänyt väärin. Haastattelut ovat vielä käynnissä, ja toinen haastattelukierros käymättä.

Nyt olen siis myyjänä jouluun asti. Joka tapauksessa on ollut mukava päästä tekemään jotain. Työmatkat kestävät vähintään 1,5h suuntaansa, mutta silti tää on kivempaa kuin kotona istuminen. Ja kolme viikkoa kestää vaikka seipään nokassa, joten kolme viikkoa pystyy istumaan junissa kolme tuntia päivässä.